Edistymisen periaate: miksi pienet voitot ruokkivat suurta motivaatiota
Mikä on tärkein yksittäinen tekijä motivaation säilymisessä työssä – ja elämässä? Tunnustus? Raha? Intohimo?
Teresa Amabilen ja Steven Kramerin Harvard Business Schoolissa tekemän tutkimuksen mukaan ei mikään niistä. Analysoituaan 11 637 päiväkirjamerkintää 238 ammattilaiselta seitsemästä yrityksestä he löysivät selvän voittajan:
Edistyminen merkityksellisessä työssä.
Ei suuria läpimurtoja. Ei ylennyksiä tai bonuksia. Vain tunne siitä, että liikkuu eteenpäin – vähitellenkin – jossakin, millä on sinulle merkitystä. He kutsuivat sitä edistymisen periaatteeksi (The Progress Principle), ja se on motivaatiotutkimuksen tärkeimpiä havaintoja.
Tutkimus
Amabile ja Kramer pyysivät osallistujia arvioimaan tunteitaan, motivaatiotaan ja havaintojaan jokaisen työpäivän lopussa ja kuvaamaan tapahtumat, jotka erottuivat. Tutkijat luokittelivat sitten merkinnät ja etsivät niistä kaavoja.
Havainnot olivat silmiinpistäviä:
- 76 % parhaista päivistä (korkein motivaatio ja myönteisimmät tunteet) sisälsi edistymistä merkityksellisessä työssä
- Huonoimpina päivinä tilanne oli päinvastainen: useimmin raportoitu tapahtuma ei ollut edistyminen vaan takaisku
- Takaiskut (edistymisen vastakohta) iskivät kovemmin kuin edistyminen auttoi: niiden vaikutus onnellisuuteen oli yli kaksi kertaa niin voimakas, ja niiden vaikutus turhautumiseen yli kolme kertaa niin voimakas – eli yksi huono päivä iskee kovemmin kuin yksi hyvä päivä tuntuu hyvältä
- Tunnustus, kannustimet tai ihmisten välinen tuki eivät ennustaneet motivaatiota yhtä vahvasti kuin edistyminen
Yllättävin osa? Esihenkilöt sijoittivat ”edistymisen” aivan viimeiseksi, kun heiltä kysyttiin, mikä motivoi työntekijöitä. Juuri ne ihmiset, joiden tehtävä on tukea motivaatiota, ymmärsivät huonoiten, mikä sitä ajaa.
Lähde: Teresa Amabile ja Steven Kramer, ”The Power of Small Wins”, Harvard Business Review, toukokuu 2011, sekä heidän kirjansa The Progress Principle (Harvard Business Review Press, 2011).
Miksi edistyminen motivoi niin paljon
Minäpystyvyysteoria
Albert Banduran tutkimus minäpystyvyydestä – uskostasi kykyysi saada asioita aikaan – osoittaa, että minäpystyvyyden voimakkain lähde on hallintakokemus: tehtävän onnistunut suorittaminen. Jokainen pieni voitto on todiste siitä, että pystyt, mikä ruokkii itseluottamusta tarttua suurempiin haasteisiin.
Edistyminen → todiste pätevyydestä → minäpystyvyys → motivaatio → lisää edistymistä.
Sisäinen työelämä
Amabile loi termin ”inner work life”, sisäinen työelämä, kuvaamaan havaintojen, tunteiden ja motivaatioiden vuorovaikutusta, joka tapahtuu päivittäisen kokemuksen pinnan alla. Edistyminen vaikuttaa myönteisesti kaikkiin kolmeen:
- Havainnot paranevat: näet työsi merkityksellisempänä ja haasteesi hallittavampina
- Tunteet paranevat: tyytyväisyys, ylpeys ja sitoutuminen lisääntyvät
- Motivaatio kasvaa: sisäinen halu vahvistuu, haluat jatkaa
Päinvastainen – takaiskut – heikentää kaikkia kolmea samanaikaisesti, minkä vuoksi huonot päivät tuntuvat niin suhteettoman kamalilta.
Edistymisen periaatteen soveltaminen omaan elämääsi
1. Tee edistyminen näkyväksi
Periaate toimii vain, kun huomaat edistymisesi. Ja suurin osa päivittäisestä edistymisestä on liian pientä huomattavaksi ilman tarkoituksellista seurantaa.
Tämä on päivän onnistumisten seuraamisen perusperuste. Kun kirjaat, mitä sait aikaan – vaikka se olisi pientä – otat edistymisen periaatteen käyttöön. Kirjaaminen luo sen tunnistamisen hetken, joka ruokkii huomisen motivaatiota.
Tavoissa Auran kaltainen seurantasovellus tekee saman työn: jokainen kuittaus päätyy onnistumisruudukkoon, joten päivät, joina tulit paikalle, pysyvät näkyvissä.
2. Pilko työ merkityksellisiin osiin
”Kirjoita kirja” ei anna päivittäisiä merkkejä edistymisestä. ”Kirjoita tänään 500 sanaa” antaa selkeän, saavutettavan edistymisen merkin. Periaate edellyttää, että näet liikettä – mikä tarkoittaa, että tavoitteesi on pilkottava päivän mittakaavan teoiksi.
Nyrkkisääntö: Jos et päivän päätteeksi osaa sanoa, edistyitkö, mittayksikkösi on liian suuri.
3. Suojaudu takaiskuilta
Koska takaiskut iskevät kovemmin kuin edistyminen tuntuu hyvältä (heidän aineistossaan onnellisuuteen yli kaksi kertaa kovemmin), takaiskujen hallinta on yhtä tärkeää kuin voittojen luominen:
- Käännä takaiskut dataksi. ”Tuo ei toiminut” on edistymistä kohti sen ymmärtämistä, mikä toimii.
- Rakenna suunnitelmiisi väljyyttä. Epärealistiset odotukset luovat jatkuvia pieniä takaiskuja.
- Älä kasaa takaiskuja. Kun jokin menee pieleen, vedä henkeä ennen kuin siirryt seuraavaan tehtävään. Takaiskun käsittely estää tunteita siirtymästä eteenpäin.
4. Valitse merkityksellinen työ
Periaate puhuu nimenomaan merkityksellisestä työstä. Edistyminen näennäistyössä ei tuota samaa motivaatiohyötyä. Kysy säännöllisesti: onko tällä merkitystä? Viekö tämä minua kohti jotain tärkeää?
Jos suurin osa päivistäsi kuluu tehtäviin, jotka tuntuvat merkityksettömiltä, edistymisen periaate selittää, miksi motivaatiosi on kadonnut – eikä ratkaisu ole lisää tuottavuusniksejä. Se on päivittäisen tekemisesi linjaaminen uudelleen arvojesi kanssa.
5. Luo ”katalyyttien ja ravitsijoiden” järjestelmä
Amabile tunnisti kaksi edistymistä tukevaa ryhmää:
Katalyytit: Asiat, jotka auttavat suoraan työn etenemistä – selkeät tavoitteet, itsenäisyys, riittävät resurssit, riittävästi aikaa ja muiden apu.
Ravitsijat: Asiat, jotka tukevat työn tekijää – kunnioitus, rohkaisu, tunnetuki, yhteenkuuluvuus.
Henkilökohtaisessa elämässäsi:
- Katalyytit = selkeät tavoitteet, järjestetty ympäristö, oikeat työkalut, suojattu aika
- Ravitsijat = tukevat ihmissuhteet, myötätunto itseä kohtaan, yhteisö, juhlistaminen
Edistymisen periaate tiimeille ja perheille
Jos johdat ihmisiä, kasvatat lapsia tai toimit johtajana missä tahansa roolissa, edistymisen periaatteen pitäisi muuttaa tapaasi toimia:
- Juhli pieniä voittoja julkisesti. Tunnusta vähittäinen edistyminen, ei vain suuria saavutuksia.
- Poista esteet. Vaikuttavin asia, jonka esihenkilö voi tehdä, ei ole motivointipuhe – se on päivittäistä edistymistä estävien esteiden raivaaminen.
- Kysy ”mitä sait tänään aikaan?”, älä ”mitä teit?” Ensimmäinen kysymys kehystää tuotoksen edistymiseksi; toinen tehtäviksi.
Perheille: huomaa, kun lapsesi edistyvät jossakin, mikä on heille tärkeää. Lapsi, joka ratkaisi vaikean matematiikan tehtävän, kehittyi videopelissä tai hoiti riidan hyvin – sen huomioiminen ruokkii samaa motivaation silmukkaa.
Usein kysytyt kysymykset
Toimiiko edistymisen periaate henkilökohtaisissa tavoitteissa vai vain työssä?
Kukaan ei ole testannut sitä työn ulkopuolella. Amabilen tutkimus tehtiin työympäristöissä, ammattilaisilla yritysten projekteissa. Samat ajatukset – minäpystyvyys, sisäinen työelämä, edistymisen tunnevaikutus – pätevät todennäköisesti myös henkilökohtaisiin tavoitteisiin, mutta se on perusteltu arvaus, ei tutkimustulos.
Mikä lasketaan ”edistymiseksi”?
Mikä tahansa, mikä vie sinua eteenpäin. Uuden oppiminen, tehtävän suorittaminen, esteen ylittäminen, lähestymistavan hiominen. Jopa ”sen selvittäminen, mikä ei toimi” lasketaan, jos se kaventaa polkuasi eteenpäin.
Miten sovellan tätä päivinä, jolloin mikään ei mene oikein?
Takaiskupäivinä edistymisesi on itse sinnikkyys. ”Minulla oli kamala päivä, ja olen yhä täällä, yhä sitoutunut” on edistymisen muoto. Kirjaa se voitoksi.
Lue seuraavaksi
- Miksi saavutusten seuraaminen oikeasti merkitsee – Edistymisen näkyväksi tekemisen mekaniikka.
- 1 % paremmin joka päivä: pienten parannusten matematiikka – Edistymisen periaatteen taustalla oleva kasautumisen matematiikka.
- Täydellinen opas päivän onnistumisiin – Kattava päivän onnistumisten pilarisivumme.